Miksi interrail ei sovi aikuisille?

- Eipä löyvy niitä papereita -  viesti haluaa tehdä tietoisuuteeni itselleen tilan keskelle myöhäisiltaan venynyttä reilipakkaamista. Katselen arvioivasti ei-coolin näköisenä pullistelevaa mustikansinistä Deuterin 65l anatomicrinkkaani ja tajuan että äsken niin välttämätön lyhyet shortsit, fleeche ja viides T-paita eivät mitkään ole sitä. Ei löydy papereita, ajattelen. Ja huomiseksi inssi varattu. Ei sinne ole asiaa ilman papereita. Talsin pojan huoneeseen etsimään.

Kello on yli puolen yön. Niitä papereita ei ole tässä talossa. Ei myöskään autossa, pikkuvarastossa, autotallissa eikä varaston katolla (joka sijaitsee pojan huoneen ikkunan edessä).

Kello on 9.18. Laitan tytölle viestiä että olen An ajoasiaa hoitamassa. Laitan toisen viestin 15 min ennen lähtöä. Suunniteltu lähtöaika kotoa on kahden minuutin päästä ja minä kiihdytän juuri Siilinjärven poliisilaitokselta sataa kolmeakymppiä kohti Kuopion katsastuskonttoria. 

Mielessäni on epätietoisuus. En todellakaan tiedä ehdimmekö suunniteltuun Kuopio-Turun satama-Lautta-pois-Suomesta-linkoon.. Jos ei ehditä, voimme mennä Hesaan, lähtee kai sieltäkin lauttoja, tai lähdetään Haaparantaan, pohjoisen kautta. Lasken nopeuden ja verenpaineeni sataan kahteenkymppiin. Tämän takia vanhemmat ei voi mennä interrailille, ne fiksoituu suunnitelmiin ja yrittää väenväkisin runnoo niitä läpi.

Kello on 10.43. Astumme Aulin kanssa junayhteyden korvaavaan linja-autoon Pieksänmäelle, lähtöaika 10.45. Junalipussa lukee Turun satama.

Derp (Aulin kursiivilla)