Hotellin pihaan saapessamme aulasta purkautui juuri Prahan yöhön joukko, jota voisi nimittää vaikka ilolinnuiksi. Pahat aavistukset mihinkä ollaan taas menossa alkoivat herätä. Receptionin virkailija oli kuitenkin hyvin asiallinen mutta kovinkin tarkka kun halusi itse passeistamme merkitä nimet ja passinumerot kirjoihinsa. Lopuksi hän valokopioi passimme ja otti avaimesta pantiksi 100 euron luottokorttivarauksen, jonka saisimme uloskirjautuessa takaisin.
Kerroksessamme oli punaiset kokolattiamatot ja ovilla punaiset ledit. Auli sai jo sätkyt kun huoneessa oli punaiset verhot, seinä ja petivaatteet.
– Sisustaja on pitänyt punaisesta, koetan.
Kylpyhuoneesta kylpyammeem päältä avautuu lasiseinä huoneen puolelle. Onneksi sen sai kuitenkin suljettua verholla. Siihen outoudet sitten loppuivatkin. Pedit olivat isot ja tilavat, tyynyt ja täkit aitoa untuvaa (en muista missään olleen ikinä). Hotelli oli rauhallisella sivukadulla ja pystyimme nukkumaan ikkuna auki, joka olikin hyvä koska huoneen ilmastointi humisi sietämättömästi ja suostui hiljenemään vasta kun käänsin sähköpäätaulusta sulakkeen alas.
Yö sujui hyvin. Yritin aamulla varata huoneen vielä seuraavaksi yöksikin mutta nyt huoneen hinta olikin 690€ (tämä yö maksoi 37€). Jätin sit varaamatta mutta onneksi löysin 39€ hotellin kilsan päästä, joten kaikki oli valmiina päivään Prahassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti