Joskus on paras vain istua

Yö Hotel Viatorissa sujui oikein mainiosti, hintaan 66,43€. On hyvä löytö Pariisin keskustan alueelta. Olisimme olleet vielä toisenkin yön mutta hotelli oli täynnä. Ja itse asiassa meillä on muutamia suunnitelmia, joten nyt lähdetään kohti itää ja suht rivakasti.

Hoitelen proofien submission loppuun hostellin käytävällä kerrosten 1 ja 2 välissä, jossa netti tuntuu sen verran pätkimättä toimivan että saan uploadattua korjatun proofin serverille. Tässä hässäkässä menee sen verran aikaa että Auli saa nukkua ruhtinaallisesti yli yhdeksään. Rinkkojen kanssa pihalle ja aamiaistamaan Illy-ketjun brasseriehen, jossa samalla Wi-Fin kanssa jatkosuunnitelmia. Yöpaikat Nantesissa ja Starsbourgissa ovat kalliita eikä meillä oikeen tonne oo kytyä muutenkaan joten päätämme koittaa yöjunakorttia suoraan Müncheniin.

Ensin suunta kuitenkin Notre Dame, joka hämmästyttää taas sillä kuinka ihmiset ovat 850 vuotta sitten voineet suunnitella ja tehdä jotain tällaista. 

Matka jatkuu Gare de Nordille ja siellä epämääräistä poukkoilua kunnes yhdestä ottamastani screenshotista kännyn ruudulta selvitellesäni reittejä poimin sanat Gare de Este eli matka käykin viereiselle juna-asemalle. Tässä vaiheessa matkafiilis perfect – not, ja tajuamne lysähtää kadunvieruskahvilaan syömään, jälkkärien kera. Kesken ruokailuamme, joka ei todellakaan ole muuta kuin paistettua broilerinkoipia ja ranskiksia (kylläkin ite tehtyjä eikä läheskään yhtä rapsakoita kuin Hesessä) tarjoilija tulee ja kehoittaa panemaan pöydälle jättämämme kännykän laukkuun. Muutoin joku voi tulla, napata sen siitä ja juosta pois. 

Ripsii vettä mutta on aivan lämmin. Gare de l'Esten asema löytyy aivan kulman takaa. Tämä on oikea asema. Täältä lähtevät junat itään. Receptionin työntekijä tiesi väärin, mitenpä he voisivatkaan tietää. Tai ehkä voisivat tietää paljonkin jos selvittäisivät oikeasti vastaukset niihin kysymyksiin joita turistit kysyvät. Mutta he eivät selvitä, ja siksi he jatkavat työtänsä noissa hotelleissa, joissa kaikki on karsittu minimiin, vain siihen oleelliseen mitä matkailija tarvitsee, turvallisen nukkumapaikan ja peseytymismahdollisuuden. Yhdessäkään hotellissa, jossa olemme olleet, ei ole ollut hissiä, useimmssa ei edes vessaa tai suihkua huoneessa. Mutta vessa on ollut jossain, yleensä samassa kerroksessa kun taas suihku on yleensä pohjakerroksessa. Mutta so what. Sinä vain kävelet suihkuun läpi käytävien, kohtaat ehkä jonkin toisen joka on jo sieltä tulossa, lukitset oven, nautit puhtaasta vedestä, peseydyt ja hilpaiset enempi tai vähempi pukeutuneena, kukin luonteensa ja mielentila sa mukaisesti, takaisin huoneeseen.

Suuri valotaulu ilmoittaa junan Müncheniin lähtevän 19 min kuluttua. Lähtisimmekö jonottamaan lipunmyyntiin saadaksemme klo 20 yöjunaan makuuvaunupaikat, jotka kahden hengen hytissä maksaisivat 150€, tosin 6 sängyn vaunuosastossa vain 40€. Jaksaisimmeko lähteä nyt kiertämään Louvrea. Rinkkojen säilytyspaikkaa ei näy missään. Vai käydäänkö vaan ostaan herkkuja ja hypätään junaan. Löydämme hyvät paikat. Auli kaivaa makarin heti esille ja painaa silmät kiinni.

Kello on yli yhdeksän illalla. Ollaan tulossa Ausburgiin, meillä on siellä hotelli varattuna. Matkanteko on ollut välillä aika haipakkaa kun juna on pistellyt pitkät pätkät 300 km/h ja ylikin. Ihan mukavilta näyttää nuo saksalaiset jyrkän harjakattoiset talot. Ja yks linnakiin jo nähtiin ja jos kaikki menee suunnitemien mukaan niin huomenna nähdään ja päästään käymään sellaasessa linnassa, joka tiettävästi on ollut Walt Disneyn satulinnojen esikuvana. Jotain jugurttisysteemiä vielä ku löytäs ja sitten nukkummaan.